Karkea ja epätarkka johdatus Kotoistushankkeeseen

English Abstract: This page describes global processes and Finnish activities related to cultural and language diversity issues in ICT.

Finnish Abstract: Sivu esittelee tietotekniikan kultuurillista ja kielellistä monimuotoisuutta tukevat kansainväliset prosessit ja kotimaiset toiminnot Suomessa.

Johdanto

Kulttuurimme ja kielen normit vaikuttavat siihen miten tietotekniikkaa halutaan kussakin yhteydessä käyttää. Tämän vuoksi yhteneväisyys käytäntöjen ja tietoteknisten ratkaisujen välillä on sekä käyttäjien vaatimus että tekninen kilpailuetu. Tämä on johtanut ohjelmistojen ja fyysisten käyttöliittymien (kuten näppäimistö) sovitettavuuteen eri normien mukaiseksi. Tällaista sovitettavuutta kutsutaan lokalisoinniksi eli kotoistukseksi.

Aikaisemmasta laite- ja ohjelmisto valmistajien omasta lokalisaati-informaation keruusta on siirrytty kansainvälisiin standardointiprosesseihin, joita toteuttavat ISO ja Unicode-konsortio. Näistä ensimmäinen on rakentunut yhteiskunnallisten intressien pohjalle ja jälkimmäinen on syntynyt alkuaan isojen kansainvälisten yritysten yhteistyönä, vaikka on sittemmin kutsunut toimintaansa runsaasti kansallisia intressitahoja jotka voivat ja haluavat vaikuttaa UNICODE-standardin kehittymiseen ja leviämiseen. UNICODE tähtää ensijaisesti kirjoitusjärjestelmien standardoimiseen, kun taas ISO seuloo kansallisista esityksistä kansaivälisesti tunnettuja kieli- ja kulttuurikohtaisia standardeja, jonka vaikutukset ja riippuvuudet voivat näkyä myös alati kehittyvässä UNICODE-standardissa. Koska maailmassa on vielä tuhansia kieliä, joiden kirjoitusjärjestelmä on vakiintumassa, UNICODEssa tapahtuu jatkuvasti kehittymistä.

Esimerkkejä

  • Kansallisen näppäimistömme asettelu, merkit ja näppäimien kaiverrukset
  • Suomalaisugrilaisten kielten tarkemerkit ja merkkiyhdistelmät
  • Kotimaisten merkkiemme nimet
  • Maailman rahayksikköjen ja maailman tuhansien kielten nimet suomeksi
  • Kansallisesti käytettävät merkintätapamme rahoille ja päiväyksille

Kotoistuksen toteuttaminen Suomessa

Suomen laissa määritellään kieliä koskevia perusoikeuksia. Viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi Suomen laissa on turvattu saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi muidenkin erityisryhmien tarpeita huomioidaan ja maahanmuutto on monikielistänyt Suomea merkittävästi. Suomen kotimaiset kielet — suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli — ovat kieliä, joiden kansainvälistä yhteiskunnallista asemaa vahvistetaan erityisesti Suomen toimesta.

Suomen opetusministeriön toimialaan kuuluu kielten tutkimus ja normitus. Kielten tutkimuksesta vastaa ensisijaisesti Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus). Kotuksessa toimiva Kielitoimisto luo kotimaisille kielillemme normeja ja suosituksia. Tietotekniikan kotoistaminen on myös normitusta. Siitä on vastannut aluksi Tietotekniikan kehittämiskeskus (nykyinen Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus), mutta tehtävä on sittemmin siirtynyt nk. Kotoistushankkeen puitteissa väliaikaisesti Kotuksen koordinoimaksi.

OPM:n Kotoistushanke

Kotoistushanke käynnistettiin kesällä 2004 opetusministeriön myöntämän erityisrahoituksen turvin. Hankkeen kotisivulla www.kotoistus.fi on kuvattu hankkeen osapuolet ja syntyneet tulokset. Näitä aspekteja ei esitellä tässä erikseen.

Kotoistaminen pitää sisällään kolme päätehtävää:

  • Seuraaminen. Ohjausryhmän sihteeri seuraa lukuisia sähköpostilistoja poimien tietoa maamme kannalta olennaisista kysymyksistä ja pulmista, jotka tulee käsitellä ja ratkaista. Sihteeri aktivoi ohjausryhmän, joka määrittelee ja skeduloi kysymysten käsittelyjärjestyksen. Seuranta on tärkeää, sillä joskus ratkaisuihin on otettava kantaa ennen kuin se on liian myöhäistä.
  • Julkinen tiedonjako. Ohjausryhmän kannanottopyyntöjen pohjalta kysymykset käsitellään avoimessa seurantaryhmässä ja julkisesti verkkosivulla käsin. Käsittelyn pohjalta muodostetaan kansallinen kanta. Kotoistusryhmä toimii vain perusteluiden tuomarina, ei auktoriteettina.
  • Kansaiväliset kokoukset. Kansallisen kantamme pohjalta toimimme kansaivälisissä elimissä pyrkien myymään omat näkemyksemme demokraattisessa keskustelussa muille standardisointityöhön osallistujille. Esikäsittely tapahtuu joka tiistai klo 18 suomen aikaa etäkokouksena. Noin 8 kuukauden välein on fyysisiä kokouksia, joissa asiat käsitellään lopullisesti. Tarvittaessa näissä kokouksissa perustetaan ad hoc -komiteoita ratkaisemaan vaikeita kysymyksiä.
    • Tokiossa syyskuun 2006 lopussa
    • Frankfurtissa huhtikuussa 2007

Suomessa kotoistukseen osallistuvat seuraavat tahot:

  • OPM:n Kotoistushanke
  • SFS

Kotoistuksen ohjaus ja seurataryhmät

  • Erkki I. Kolehmainen (Kotus, sihteeri)
  • Klaas Ruppel (Kotus, hankkeen ohjausryhmän vpj.)
  • Kimmo Koskenniemi (ohjausryhmän pj.)

Kansainvälisiä organisaatioita, joihin Kotoistushanke on yhteydessä

UNICODE-konsortio

CLDR-hanke (Common Locale Data Repository)

Tämän hankkeen synnyttämä järjestelmä on käytössä mm. Microsoftin .NET-teknologiassa.

ISO

-- AnssiYliJyra - 10 Aug 2006

-- AnssiYliJyra - 08 Nov 2006

Topic revision: r1 - 2006-11-08 - AnssiYliJyra
 
This site is powered by the TWiki collaboration platform Powered by PerlCopyright © 2008-2018 by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TWiki? Send feedback