Helsingin yliopisto
Yleisen kielitieteen laitos
Kieliteknologian oppiaine

Kieliteknologian opetuksen valtakunnallisen verkoston (KIT-verkoston) kertomus vuodelta 2005

Sisällys:

1. Yleistä

Tässä kertomuksessa kuvataan opetusministeriön vuosiksi 2001-2003 ja 2004-2005 rahoittaman valtakunnallisen kieliteknologian opetuksen verkoston (KIT-verkosto) toimintaa vuoden 2005 osalta ja suhteutetaan sitä verkostolle asetettuihin tavoitteisiin. Tämän kertomuksen tilastotiedot perustuvat rekisteröityihin suorituksiin ja opiskelijoiden opinto-oikeushakemuksiin.

KIT-verkoston lähtökohtana on opetusministeriön työryhmämuistio Kieliteknologian koulutuksen laajentaminen, 23:1999. Opetusministeriö myönsi useille yliopistoille (HY, JY, JoY, TaY, TKK, TTKK, TY) kolmivuotiskaudeksi 2001-2003 yhteensä noin 8 miljoonan markan vuosittaisen rahoituksen, jolla kukin mukana olevista yliopistoista palkkaa tarvittavaa henkilökuntaa, hankkii laitteita ja hoitaa oman osuutensa verkoston yhteistyöstä. Valmistelu päästiin aloittamaan jo syksyllä 2000 starttirahan turvin, jolloin käytiin neuvottelut verkoston kokoonpanosta ja valmisteltiin pääosin verkostosopimuksen teksti ja verkostossa noudatettavien kieliteknologian perus- ja aineopintojen tutkintovaatimusten kehys sekä koottiin verkoston johtoryhmä. Vuoden 2001 puoliväliin mennessä kymmenen yliopistoa (em. yliopistojen lisäksi OY, TaiK, ÅA) oli allekirjoittanut KIT-verkoston sopimuksen (joka on vuoden 2000 kertomuksen liitteenä nro 1, ks. myös http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkostosopimus.shtml). Verkoston piirissä oli siten yhteensä 28 laitosta. Verkostosopimus määrittelee verraten tarkoin verkoston hallinnon ja sen, mitkä ovat verkoston laitokset, mikä on KIT-verkoston opetusta, ketkä ovat KIT-verkoston opiskelijoita ja mitä on ns. ristikkäisopiskelu. KIT-verkoston toimintaa ohjaa johtoryhmä, jossa on edustaja varahenkilöineen kustakin sopimuksen allekirjoittaneesta yliopistosta. Johtoryhmä antaa suosituksia verkoston laitoksille toiminnan järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lisäksi johtoryhmä vahvistaa verkoston opetukseksi luettavat kurssit.

Ensimmäisen rahoituskauden 2001-2003 jälkeen Opetusministeriö myönsi hankkeelle kahden vuoden jatkorahoituksen. Toista kautta varten laadittiin uusi verkostosopimus (ks. http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkostosopimus-2004.shtml) ja tässä yhteydessä KIT-verkostoon liittyi uutena yliopistona Vaasan yliopisto ja sieltä viestintätieteiden laitos sekä KIT-verkostossa jo mukana olevista yliopistoista uusia laitoksia seuraavasti: Helsingin yliopistosta käännöstieteen laitos (fonetiikan laitos siirtyi käyttäytymistieteellisen tiedekuntaan ja samalla nimi muuttui puhetieteiden laitokseksi) sekä psykologian laitos kognitiotieteen oppiaineen osalta. Oulun yliopistosta mukaan liittyi saksan, ranskan ja pohjoismaisten kielten laitos ja Turun yliopistosta informaatioteknologian laitos. Uuden sopimuksen allekirjoittivat yliopistojen rehtoreiden tai vararehtoreiden lisäksi siis yhteensä 33 laitoksen edustajat, joten mukaan tuli yhteensä viisi uutta laitosta. Ensimmäisen ja toisen verkostosopimuksen tekstit ovat nähtävissä verkossa. Sopimukset ovat olennaisilta osiltaan samansisältöiset.

Vuodenvaihteen 2005-2006 tienoolla KIT-verkostossa tapahtui muutoksia. Siitä poistuivat Åbo Akademi, TTY:n digitaali- ja tietokonetekniikan laitos sekä Turun yliopiston psykologian laitos ja kognitiivisten neurotieteiden tutkimusyksikkö. Tampereen teknillisessä yliopistossa puheteknologian tutkimus ja KIT-verkoston opetustarjontaan kuuluva opetus siirtyivät vuosien 2004-2005 aikana Digitaali- ja tietotekniikan laitokselta Signaalinkäsittelyn laitokselle.

Opiskelijaneuvontaa ja ristikkäisopiskelun käytännön toteutusta sekä tiedotusta varten verkostossa toimi vuonna 2005 edellisvuosien tapaan kolme koordinaattoria, päätoiminen koordinaattori Helsingissä ja puolipäiväiset koordinaattorit Turussa ja Tampereella. Helsingin, Tampereen ja Turun paikalliset koordinaattorit ovat hyödyntäneet videoneuvottelutekniikkaa keskinäisissä suunnittelukokouksissaan. Muissa yliopistoissa laitosten yhteyshenkilöt hoitavat tiedotusta ja neuvontaa. Verkoston koko rahoitus on jaettu yllä mainituille yliopistoille ja kukin yliopisto, tiedekunta ja laitos päättää rahojen käytöstä omassa piirissään. Rahojen riittävyys yhteisten ja verkostomaisten toimintojen kuluihin oli siten riippuvaista paitsi OPM:n myöntämästä rahoituksesta, myös paikallisesta päätännästä.

2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen

Verkostosopimukseen kirjattiin verkoston tavoitteiksi edistää valtakunnallista ja alueellista kieliteknologian ja sitä lähellä olevien oppiaineiden yliopistotasoisen opetuksen yhteistyötä. Erityisesti tavoitteiksi mainittiin (1) kehittää verkoston laitosten välistä työnjakoa ja verkoston opetusta sekä määrällisesti että laadullisesti sekä (2) edistää eri yliopistojen, laitosten ja eri oppiaineiden välistä ristikkäisopiskelua ja yhteistyötä, johon sisältyvänä erityisenä arvona pidetään myös teknis-matemaattisten ja humanististen aineiden välistä yhteistyötä.

2.1. Yhteismitallisuus ja yhteensopivuus

Verkoston johtoryhmä laati yhteistyössä eri laitosten kesken verkostossa suositeltavat tutkintovaatimusten kehykset jo syksyllä 2000. Näin luotiin edellytykset kurssien yhteismitallisuudelle (yhdessä yliopistossa suoritettu kurssi kelpaa osaksi toisen yliopiston kokonaisuuksia) ja yhteensopimiselle (yhdessä yliopistossa suoritettu kurssi tuottaa riittävät valmiudet toisessa yliopistossa suoritettavalle kurssille ilman turhia päällekkäisyyksiä tai aukkoja).

Vuoden 2004 kuluessa kaikissa yliopistoissa uuteen tutkintojärjestelmään siirtymisen seurauksena ovat myös kieliteknologian tutkintovaatimukset uudistuneet. Opintojen yhteismitallisuus arvioitiin uudestaan ja kieliteknologian perusopintojen sisältö muuttui jonkin verran (ks. http://www.ling.helsinki.fi/kit/opinnot/tutkintovaatimukset.shtml). Yhteistyö uuden tutkintorakenteen kaudella oli perusopintojen lisäksi entistä enemmän aine- ja syventävien opintojen ristikkäisopiskelussa. Myös jatko-opintojen osalta oli tavoitteena entistä laajempi yhteistyö verkoston laitosten välillä.

Vuonna 2005 esimerkiksi Joensuun yliopistossa muutettiin kieliteknologian opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset siten, että ne ovat hyvin yhteensopivia HY:n ja KIT-verkoston vastaavien kanssa.

KIT-verkoston opetukseksi laskettavien kurssien määrä pienentyy vuonna 2006, mutta samalla kurssien etäsuoritusvaatimukset tulevat ehdottomiksi. Tämä tuo uusia haasteita yhteensopivuuden ja -mitallisuuden kannalta osan kursseista poistuessa tarjonnasta ja onnistuessaan parantaa KIT-verkoston opetuksen käytettävyyttä opiskelijan kannalta.

2.2. Paikalliset opintokokonaisuudet

Tutkintovaatimuskehyksen pohjalta ja yhteisesti neuvotellen on KIT-verkostossa mukana oleviin yliopistoihin syntynyt paikallisia opintokokonaisuuksia. Ne integroituvat valtakunnalliseksi opetukseksi siten, että yksittäiset kurssit ja perus- ja aineopintojen kokonaisuudet ovat keskenään vaihtokelpoisia niin, että kokonaisuuksiin voidaan ottaa yksittäisiä kursseja verkoston toisista yliopistoista. Ennestään toiminnassa olevan HY:n kieliteknologian pääaineen rinnalle perustettiiin ensimmäisen rahoituskauden aikana paikallisia perus- ja aineopintojen kokonaisuuksia, eivätkä vuodet 2004 ja 2005 tuoneet juurikaan muutoksia kieliteknologian opintokokonaisuuksiin KIT-verkoston laitoksissa.

Taulukko 1: Kieliteknologian opintoja sisältävät opintokokonaisuudet KIT-verkoston laitoksissa v.2005

Yliopisto Laitos Opintokokonaisuus
HY Humanistinen tdk. / yl. kielitieteen lts. kieliteknologia pääaineena tai sivuaineena
HY Matem. luonnontieteellinen tdk./ tietojenkäsittelytieteen laitos kieliteknologia laajana/suppeana sivuaineena tai erikoistumisvaihtoehtona
JoY Vieraiden kielten laitos/yleinen kielitiede sivuaineohjelma perus- ja aineopinnot 20ov+20ov
JY Soveltavan kielentutkimuksen keskus opintokokonaisuus 10-20ov / 20-40op
TTY Signaalinkäsittelyn laitos opintokokonaisuus 14 ov, josta osa KIT-verkoston opintoja
TaY Informaationtutkimuksen laitos sivuaineopintokokonaisuus, perusopinnot 20ov (1.8. alk 25 op (=15 ov)
TKK TKK:n KIT-verkoston laitokset kieliteknologia pää/sivuaine 20ov (jaettu kahteen moduuliin opintorakenneuudistuksen jälkeen
TY Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / fonetiikka, suomen kieli opintokokonaisuus 20ov (s-2005 25 op), puoliarvosana k-2005

Vielä vuonna 2005 oli puutteita kokonaan verkon kautta suoritettavien kurssien tarjonnassa, eikä kaikkea sellaista opetusta, jolle olisi ollut kysyntää ja tarvetta, voitu opiskella muista yliopistoista käsin. Yhä suurempi osuus kursseista tulee jatkossa kuitenkin olemaan kokonaan etäältä suoritettavissa.

2.3. Yhteistyö opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä oppimateriaalien suunnittelussa

2.3.1 Opetuksen suunnittelu

Yhteistyön ja opetuksen sekä tutkimuksen suunnittelua ja toteuttamista on edistänyt se, että oppiaineiden opettajat ovat voineet tutustua toisiinsa KIT-verkoston avulla. Vuonna 2004 järjestettiin Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksella seminaari, jossa KIT-verkoston edustajat ja opettajat pohtivat kieliteknologian kursseja käytännössä sekä sisällöllisten että käytännön kysymysten osalta. Sovellusalakohtaiset tiimit jatkoivat suunnitteluyhteistyötä. Tämän pohjalta yhteistyö on jatkunut myös vuonna 2005.

2.3.2 Oppimateriaalin suunnittelu ja opetuksen toteuttaminen

Yhteistyö opetuksen toteuttamisessa on vakiintunut vuoteen 2005 mennessä. Vuonna 2004 yhteistyötä tekivät mm. Tampereen yliopisto (TaY) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) mm. signaalinkäsittelyn kurssin osalta puheteknologiasta kiinnostuneille KIT-verkoston opiskelijoille. Helsingin yliopiston (HY) kieliteknologian oppiaine tarjosi Turun KIT-verkoston opiskelijoille Unix-verkkokurssin ja kurssiassistentin palvelut. Verkkokursseina tarjottiin koko verkostolle signaalinkäsittelyn esitietokurssi (TTY), Kieliteknologian johdantokurssit (HY), Puhekorpusten käsittelykurssi (JoY), Tiedonhaun menetelmät ja Tiedonhaun teknologia (TaY), Terminologian peruskurssi (HY) ja jatkokurssi (VY). Viimeksi mainitut kiinnostivat erityisesti kieliaineiden opiskelijoita KIT-verkoston piirissä.

Vuonna 2005 yhteistyö jatkui oppimateriaalien ja opetuksen suunnittelun osalta. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston kurssin Puheentunnistus (SGN-4106 Speech Recognition) kurssimateriaaliksi vaihdettiin TKK:lla vastaavalla kurssilla käytetty prof. Bryan Pellomin tekemä materiaali. Yhteistyöstä on päätetty myös Oulun yliopiston ja Vaasan yliopiston kanssa teknisen viestinnän osalta yhteisten kurssiosioiden ja asiantuntijuuden vaihtamisen osalta. Oulun yliopisto ja Turun yliopisto ovat tehneet yhteistyötä, teemana Usability and Accessibility. Joensuun yliopiston Vieraiden kielten laitoksen Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian oppiaineen ja HY:n Puheteknologian laitoksen yhteistyö on jatkunut myös vuonna 2005. Jo aikaisemmin tarjolla olleen yhteisen Puhekorpusten käsittely-kurssin lisäksi toteutettiin nyt ensimmäisen kerran Puhesynteesin perusteet verkkokurssina, joka toimii joka toinen lukukausi Helsingistä ja muina lukukausina Joensuusta käsin.

2.3.3 Teemaryhmien eli tiimien merkitys opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa

KIT-verkoston puitteissa vuonna 2002 aloitettu tiimien kokoaminen on luonut perustaa yliopistojen väliselle yhteistyölle.

  1. Puheteknologian tiimi (TTKK, TKK, HY, TY, JoY)
  2. Kielitieteen tiimi (HY, TaY)
  3. Unix-järjestelmän perusteiden opetusta suunnitteleva tiimi (HY, TaY)
  4. Tiedonhaun tiimi (TaY, HY/TKTL, TKK)
  5. Kielenopettamisen teknologian tiimi (JY, OY)
  6. Terminologian tiimi (HY, TY, VY)
  7. Matematiikan opetuksen tiimi (HY, JoY, TTY, TY)

KIT-verkosto on luonut mahdollisuudet ja puitteet omatoimiselle tiiminsisäiselle yhteistyölle. Tiimit kokoontuivat vuonna 2004 kaksipäiväiseen opetuksen suunnittelukokoukseen. Tiimien toiminta on vakiintunut yhteistyöksi erityisesti puheteknologian saralla, jossa tiimissä mukana olevat opettajat ovat tavanneet aktiivisesti toisiaan myös tutkimusyhteistyön merkeissä. Esimerkiksi JoY ja HY:n Puheteknologian laitos jatkoivat yhteisten konferenssiesitelmien pitämistä vuonna 2005, ja KIT-verkoston kautta TKK:lla kehitettyä suomenkielistä puheentunnistinta on hyödynnetty TTY:n tutkimuksessa.

2.4 Kieliteknologian opetuksen laajentaminen

Kieliteknologian opetuksen laajentaminen eli uusien kieliteknologian kurssien perustaminen eri yliopistoissa (HY, JoY, JY, OY, TaY, TKK, TTKK, TY) toteutui hankerahoilla palkatun uuden opetushenkilökunnan avulla. Verkoston aloittaessa toimintansa annettiin kieliteknologian pää- tai sivuaineopetusta Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksella, jonka kieliteknologian oppiaineessa kurssitarjonta lisääntyi ensimmäisen toimintavuoden aikana erityisesti perus- ja aineopintojen osalta. Lukumääräisesti kursseja oli vuonna 2001 noin kolminkertaisesti edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Uusien opiskelijoiden sisäänotto oli samoin kasvanut kolminkertaiseksi verrattuna verkostoa edeltävään aikaan. Kieliteknologian pääaineopiskelijoilta edellytetään vähintään tietojenkäsittelytieteen approbatur-arvosanaa (perusopintoja), mutta KIT-verkoston aikana on myös tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden kiinnostus suorittaa kieliteknologian opintoja selvästi kasvanut.

KIT-verkoston myötävaikuttamana TTY:n Signaalinkäsittelyn laitokselle perustettiin 1.8.2005 alkaen uusi puheenkäsittelyn lehtorin virka.

Kieliteknologian kurssitarjonta oli jo vuoden 2001 lopussa mittava: 110 kurssia. Vuoden 2005 kursseja hyväksyttiin 15 (vuoden 2004 luku oli 14), vähemmän kuin ensimmäisinä vuosina, koska KIT-verkoston kurssitarjonta uhkasi laajentua jo liiankin isoksi.


Taulukko 2: Vuonna 2005 hyväksytyt uudet kurssit

Yliopisto Uudet kurssit, kpl
HY 2005: 1
TaY 2005: 6
TTY 2005: 3
TY 2005: 5

Paikallisten opintokokonaisuuksien kurssit nivoutuvat yhteen valtakunnalliseksi kattavaksi kieliteknologian kurssikokoelmaksi. Taulukossa 3 verkoston sivulla kurssitarjonta on jaettu erilaisten otsikoiden alle sen mukaan, mitä kieliteknologian aluetta kurssin on katsottu eniten edustavan.

Taulukko 3. Verkoston kurssitarjonnan määrä alueittain vuonna 2005

Kieliteknologian alue 2001 2001 2003 2004 2005
Atk ja ohjelmointi 15 kurssia 16 kurssia 18 kurssia 17 kurssia 16 kurssia
Fonetiikka 11 kurssia 11 kurssia 11 kurssia 11 kurssia 9 kurssia
Kieliteknologia 14 kurssia 14 kurssia 14 kurssia 14 kurssia 17 kurssia
Kielitiede 12 kurssia 12 kurssia 13 kurssia 13 kurssia 12 kurssia
Kognitiotiede - - - 4 kurssia 4 kurssia
Käyttöliittymäteknologia 3 kurssia 3 kurssia 3 kurssia 3 kurssia 2 kurssia
Käännöstiede - - - 1 kurssi 1 kurssi
Matematiikka 7 kurssia 8 kurssia 8 kurssia 8 kurssia 3 kurssia
Monikielinen viestintä 9 kurssia 9 kurssia 1 kurssi 1 kurssi 1 kurssi
Neurotiede 2 kurssia 2 kurssia 2 kurssia 2 kurssia 1 kurssi
Pedagogiikka 2 kurssia 2 kurssia 2 kurssia 2 kurssia 4 kurssia
Psykologia 2 kurssia 3 kurssia 3 kurssia 3 kurssia 3 kurssia
Puheteknologia 17 kurssia 23 kurssia 21 kurssia 21 kurssia 17 kurssia
Seminaarit 5 kurssia 5 kurssia 5 kurssia 7 kurssia 7 kurssia
Signaalinkäsittely 4 kurssia 4 kurssia 4 kurssia 4 kurssia 4 kurssia
Tekoäly 4 kurssia 4 kurssia 4 kurssia 4 kurssia 3 kurssia
Tiedonhaku 14 kurssia 14 kurssia 14 kurssia 14 kurssia 6 kurssia
Tieteentekijän yleinen ammattitaito 5 kurssia 5 kurssia 5 kurssia 5 kurssia 3 kurssia
Tilastotiede 3 kurssia 6 kurssia 12 kurssia 10 kurssia 4 kurssia
Viestintä - - - 10 kurssia 3 kurssia
Muut - - - 5 kurssia 4 kurssia

Kurssien määrä vuonna 2005 oli yhteensä 124 kurssia.

Jatkossa kurssien määrä tulee pienemään, sillä johtoryhmä päätyi vuoden 2005 neljännessä kokouksessaan entistä tiukempaan velvoitteeseen hyväksyä verkoston opetukseksi vain sellaisia kursseja, joita on mahdollista suorittaa etäopiskeluna ja tarjota juuri tällaisia kursseja.


2.5 Kieliteknologian kurssien suorittaminen ja ristikkäisopiskelu

Toimivat käytännöt opinto-oikeuksien hakumenettelyihin ja opintosuoritusten rekisteröimiseen sekä niiden siirtämiseen toiseen yliopistoon ovat jo vakiintuneet yliopistojen välille. Opiskelijan edellytetään suunnittelevan KIT-verkoston opintonsa ennen opintojen aloittamista. Ensimmäisenä toimintavuonna aloitettu henkilökohtainen opintoneuvonta, joka tähtää henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSU) laatimiseen, on myös lisääntynyt selvästi ja opiskelijat ovat vuoteen 2005 tultaessa jo oppineet hakemaan tietoja ja kysymään KIT-verkoston opinnoista. Kynnys hyödyntää KIT-verkoston kursseja on jo matalampi. Useimmissa verkoston laitoksissa KIT-verkoston opinnoista kiinnostuneiden opiskelijoiden määrä on selvästi noussut.

Verkostossa mukana olevien laitosten verkostoon tarjoamien KIT-kurssien opiskelijamäärät ja suoritetut opintoviikot vuonna 2005 käyvät ilmi taulukosta 4. Opiskelijoiden lukumäärä on laskettu suoraan kurssien suorittaneiden määristä siitä huolimatta, että samat opiskelijat suorittavat useita kursseja. Opiskelijoiden määrä ei siis kuvaa laitoksen opiskelijoiden lukumäärää vaan se on laitoksen KIT-verkoston kurssien suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärä. Puuttuvat tiedot on tässä taulukossa merkitty tavuviivalla, tiedot päivitetään KIT-verkoston sivulle syksyllä 2006.

Taulukon 4 oikeanpuoleisessa sarakkeessa näkyy ristikkäisopiskelun määrä vuonna 2005. Tilastot kuvaavat opinto-oikeushakemusten määrää eri yliopistojen välillä. Jos sama opiskelija on hakenut vuoden aikana toistuvasti samaan kohdeyliopistoon eri kurssien opinto-oikeutta, on tämä ristikkäisopiskelu laskettu yhdeksi hakemukseksi. Jos taas sama opiskelija on hakenut useampaan yliopistoon, on asianmukaiset hakemukset tilastoitu eri ristikkäisopiskelun tapahtumiksi. Mahdolliset erot lähetettyjen ja vastaanotettujen opiskelijoiden määrässä johtuvat keskeneräisestä opinto-oikeuden hakuprosessista.

Taulukko 4. KIT-verkoston kurssien yhteenlasketut opintoviikkomäärät kursseja tarjoavan oppiaineen mukaan ryhmiteltynä, opiskelijamäärät sekä ristikkäisopiskelijoiden määrä vuonna 2005

Yliopisto Oppiaine Suoritetut opintoviikot
(opintopisteet)
Opiskelijamäärä Ristikkäisopiskelu
(lähetetyt ja vastaanotetut)
HY kieliteknologia 641,5 ov (1283 op) 380 25 lähetetty
(JoY, JY, OY, TaY,
TY, TTY, VY)
38 vast. otettu
(JoY, TY, VY)
yleinen kielitiede 973 ov (1946 op) 375
fonetiikka 39 ov (78 op) 31
tietojenkäsittelytiede 1657 ov (3226 op) 642
käännöstiede 95,5 ov (195 op) 91
kognitiotiede 177 ov (320 op) 179
monikielinen ammattiviestintä - -
yhteensä 3583 ov 1698
JoY yleinen kielitiede ja kieliteknologia 225 ov 80 4 lähetetty (HY)
18 vast. otettu
(HY, OY, JY,
TY, VY)
yhteensä 225 ov 80
JY tietojenkäsittelytiede - - 2 lähetetty
(JoY, VY)
2 vast. otettu (HY)
( - )
soveltava kielitiede 262 ov 35?
yhteensä 262 ov 35
OY englanti 96 op 20? 1 lähetetty (JoY)
1 vast. otettu (HY)
( - )
yhteensä 96 op 20



Yliopisto Oppiaine Suoritetut opintoviikot
(opintopisteet)
Opiskelijamäärä Ristikkäisopiskelu
(lähetetyt ja vastaanotetut)
TTY matematiikka 240 ov (476 op) 80 1 lähetetty (TaY)
1 vast. otettu (HY)
ohjelmistotekniikka 40 ov (60 op) 10
signaalinkäsittely 944 ov (1439 op) 357
yhteensä 1224 ov 447
TaY informaatiotutkimus 278 ov 116 4 lähetetty (-)
9 vast. otettu
(HY, TTY, TY)
kieli- ja käännöstieteet 221 ov (442 op) 124
puheoppi - -
tietojenkäsittelyoppi 129 ov (217 op) 42
yhteensä 628 ov 282
TKK ei tietoja - - -
TY fonetiikka 373 ov - 35 lähetetty
(HY, JoY, TaY)
( - )
suomen kieli 57 ov -
kääntäminen ja tulkkaus 27 ov -
psykologia 791 ov -
yleinen kielitiede 274 ov -
informaatioteknologia 351,5 ov -
yhteensä 1873,5 ov -
VY viestintätieteet 12 ov 6 2 lähetetty (HY)
6 vast. otettu
(JoY, JY, HY)
yhteensä 12 ov 6

Vuoden 2005 aikana toiminnan vakiinnuttua myös ristikkäisopiskelu on tasaisesti hieman noussut alkuvuosiin nähden ja vakiintunut vuosina 2003-2005. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien edellyttäminen opiskelijoilta on selvästi lisännyt ristikkäisopiskelua niillä laitoksilla, joissa opintosuunnitelmia on tehty. Tutkinnonuudistuksen mukana tullut opintojen suunnittelu on ilmeisesti vakiinnuttanut ristikkäisopiskelun KIT-verkoston sisällä.

Ristikkäisopiskelua on ajoittain vaikeuttanut kurssien esitietoja, suoritustapaa ja sisältöä koskevien tietojen puutteet ja se, että toisistaan etäällä olevien yliopistojen välillä (VY) on vaikeampaa liikkua. Etäopetuksen ja -suoritusmahdollisuuksien yleistyessä ristikkäisopiskelun määrä saattaa kasvaa ja eri yliopistojen opiskelijat voivat hyödyntää huomattavasti paremmin verkoston tarjoamia mahdollisuuksia. Toisaalta verkoston tarjoamat mahdollisuudet kapenevat kurssitarjonnan supistuessa.

3. Verkostomainen opetus

KIT-verkoston suurin ja vaikein haaste lienee sellaisen opetuksen tarjoaminen, jota eri tieteenaloja edustavien ja eri puolilla maata sijaitsevien yliopistojen opiskelijat voisivat omissa opinnoissaan tarkoituksenmukaisesti hyödyntää. Sen lisäksi, että eri yliopistoissa suoritettavat paikalliset kurssit ja kokonaisuudet ovat nykyään keskenään paremmin yhteensopivia, pitäisi eri yliopistojen opiskelijoiden myös päästä hyödyntämään omien kiinnostustensa mukaisia kursseja, joiden asiantuntemus on toisessa yliopistossa.

3.1 Verkkopedagogiikka ja oppimateriaalin tuotanto verkkoon

Oppimateriaaleja on verkon kautta luettavissa useimmissa verkoston laitoksissa, mm. luentokalvot ovat usein opiskelijan käytettävissä verkossa esim. pdf-muodossa. Vuoden 2005 KIT-verkoston kurssitarjonnasta on noin 3/4 ollut mahdollista suorittaa täysin tai osittain verkon kautta, kirjatenttinä tai verkossa olevien materiaalien avulla mahdollisesti osallistumalla lisäksi muutamaan kontaktiopetuskertaan.

Johtoryhmän vuoden 2005 neljännessä kokouksessa päädyttiin entistä tiukempaan velvoitteeseen hyväksyä KIT-verkoston opetukseksi vain sellaisia kursseja, jotka on kokonaan mahdollista suorittaa etäopiskeluna. Tässä kokouksessa todettiin, että kursseja, jotka eivät ole KIT-verkoston opetusta, voi opiskelija suorittaa esim. maksullisen JOO-sopimuksen kautta. Todettiin myös, että riittävä vastavuoroisuus on välttämätöntä verkostossa mukana olemiselle. Vastavuoroisuus voi toteutua eri tavoilla, joko tarjoamalla toisille yhteisten tutkintovaatimusten mukaisia etäkursseja tai kieliteknologiaan liittyviä syventävien tai jatko-opintojen tasoisia etäkursseja. Siten esim. verkoston laitos, joka tarjoaa perusopintojen etäkursseja, voisi itse hyödyntää toisen laitoksen ylempien tasojen etäkursseja. Mietittiin myös mahdollisuutta hajauttaa perusopintojen opetusta siten, että verkoston laitos vastaisi koko verkoston opiskelijoiden osalta tietyn kurssin tarjoamisesta vastavuoroisuuden takaamiseksi.

3.2 Opiskelu KIT-verkostossa

Verkoston laitokset tarjosivat myös vuoden 2005 kuluessa kursseja monimuoto-opiskeluna, jossa yhdistetään verkossa olevat kurssimateriaalit muutamaan läsnäolokertaan kontaktiopetustunneilla. Joissakin verkkokursseissa oli perinteinen tentti, joka pidettiin muutamalla paikkakunnalla samanaikaisesti. Koordinaattorit yleensä hoitivat tenttijärjestelyt ja valvoivat tentit.

KIT-kurssien saavutettavuus on olennaisesti parantunut KIT-verkoston viiden toimintavuoden kuluessa. Vaikka osa kursseista on edelleen kontaktiopetuskursseja, vaihtoehtoisia suoritustapoja näillekin kursseille kehitettiin. Aikaisemmin raportoidut verkkokursseina tai etäopiskeluna suoritettavat kurssit olivat vuonna 2005 edelleen kurssivalikoimassa.

3.3 Kurssien sisältöjen määrittely terminologian avulla ja kurssikuvausten yhtenäistäminen

Tarve tavanomaista huolellisempaan kurssien sisältöjen määrittelyyn syntyy verkoston hajanaisuudesta ja siitä, että kurssien pitäjät eivät välttämättä tapaa toisiaan riittävän usein.

Vuosien 2001 ja 2002 aikana on käynnistetty työ kieliteknologian (vähintään kaksikielisen) terminologian koostamiseksi Kimmo Koskenniemen johdolla. KIT-verkoston kurssien kuvaamista näitä termejä vastaavien käsitteiden avulla on kokeiltu. Kuhunkin käsitteeseen liittyy suomen- ja englanninkielisen termin lisäksi ainakin lyhyt määritelmä. Verkossa on kokeiluversio terminologiasta http://www.ling.helsinki.fi/kit/2004s/terminology/terms-en.shtml. Käsitteiden ja termien lisäksi joidenkin kurssin kuvauksissa suositellaan esimerkkitehtäviä, jotka mittaisivat opiskelijan lähtö- tai tavoitetasoa. Terminologia oli myös keskeinen työkalu, kun vuoden 2004 kuluessa toteutettiin kurssikohtaisia ydinainesanalyysejä ja uusia tutkintovaatimuksia.

Opetustarjonnan selkeyttämiseksi mahdollisimman monelle kursseista pyrittiin luomaan yhtenäiset kurssisivut KIT-verkoston johtoryhmän 14.12.2000 kokouksen päättämän kurssikuvausmallin mukaisesti. Johtoryhmä suositteli samaa yhtenäistämistä kaikille KIT-opetuksen kursseille tulevaisuudessa. Kurssisivuilta tulee käydä ilmi kurssin suorittamiseen tarvittavat esitietovaatimukset, kurssin tavoitteet, sisältö, kirjallisuus sekä opetukseen liittyvät seikat. Kaikki vuoden 2006 kurssikuvaukset pyritään yhtenäistämään saman mallin mukaisiksi, jotta opiskelijoiden olisi helpompi arvioida kurssin sopivuus itselleen.

Toimivat kurssisivut ovat myös edellytys kurssin hyväksymiselle KIT-verkoston opetukseen vuonna 2006.

4. Tiedotus ja erilaiset tapahtumat

Kieliteknologian opinnoista kiinnostuneille tehtiin 2003-2004 opasvihkonen, joka on luettavissa ja tulostettavissa verkossa pdf-muotoisena: http://www.ling.helsinki.fi/kit/tiedotus/ohjeita_03-04.pdf . Oppaassa kuvataan kieliteknologian opintojen rakenne ja selvitetään kysymyksiä, mm. opinto-oikeuden hakemista ja matkakulujen korvaamiskäytäntöä.

4.1 KIT-verkoston tiedotuskanavat

Pääosa verkoston tiedotuksesta hoidettiin vuonna 2005 edelleen verkoston kotisivujen sekä 2001 perustetun sähköpostilistan kit-opiskelu@helsinki.fi kautta. Verkoston kotisivuilla annetaan tietoja opiskelijoille mm. kieliteknologiasta yleensä, KIT-verkostossa opiskelusta, yhteyshenkilöistä ja opetustarjonnasta. Sähköpostilistan kautta välitetään kieliteknologian opiskeluun liittyviä asioita, kuten hakutiedotuksia, tietoa uusista kursseista ja mahdollisista muutoksista, sekä tietoa vierailuluennoista, erilaisista seminaareista ja konferensseista. Vuonna 2005 listan tilaajia oli jo 205, joten sen lukijakunta on tasaisesti kasvanut KIT-verkostovuosien aikana.

Paikalliset koordinaattorit hoitavat myös alueellista tiedotusta sähköpostin avulla. Kieliteknologian tapahtumista on tiedotettu myös paikallisilla ainejärjestöjen sähköpostilistoilla ja laitosten ilmoitustauluilla. Lisäksi eri laitoksilla on omia kieliteknologian opiskelijoista ja alasta kiinnostuneista koottuja paikallisia sähköpostilistoja, joita käytetään sisäiseen tiedottamiseen. Tiedotuksen osalta käytännöt KIT-verkoston esittelemisestä laitosten infopäivillä, abi-infoissa sekä uusien ja pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden infotilaisuuksissa sekä tiedotustilaisuuksissa ovat jo vakiintuneet.

Uudeksi tiedotuskanavaksi on vuonna 2006 tulossa CSC:n KITWIKI, joka on toistaiseksi koekäytössä. KITWIKIä voivat kaikki lukea, mutta rekisteröitymällä käyttäjäksi voi myös osallistua kirjoittamalla omia sivuja ja kommentteja. KITWIKIssä voivat eri yliopistot, laitokset ja opettajat yhdessä osallistua tarvittavan dokumentaation ja tiedotuksen laatimiseen. Aluksi sivustoilla kokeillaan verkkoneuvottelun ohjeiden dokumentointia ja kokousasiakirjojen jakamista ja yhteistä muotoilua, mutta myös kurssimateriaalien ja tiedottamisen siirtäminen KITWIKIin tulee helpottamaan tietojen päivittämiseen liittyviä ongelmia ja kurssitietouden saatavuutta. Siten pystytään paremmin pitämään informaatio ajan tasalla opiskelijoiden ja yhteyshenkilöiden saatavilla. Aiemmin opiskelijoiden kiinnostus KIT-verkostoon on ajoittain jäänyt kiinni informaation saannin hankaluudesta.

4.2 Tapahtumat, kytkökset ja kieliteknologian näkyvyys

Ensimmäisen rahoituskauden 2001-2003 aikana KIT-verkosto liittyi Suomen Virtuaaliyliopistoon, jossa verkosto on ollut mukana myös toisen rahoituskauden (2004-2005) yhtenä humanistisen tieteenalan verkostoista. Suomen virtuaaliyliopiston kotisivuilta löytyy linkki KIT-verkoston sivuille osoitteessa http://www.virtuaaliyliopisto.fi/?node=vy_verkostot_tieteenala_fin. Suomen virtuaaliyliopiston matemaattis-luonnontieteellisiin verkostoihin kuuluu mm. Ohjelmistotekniikan opetusverkosto OSCu, jota koordinoi TTY ja jonka muita yhteistyötahoja ovat TTY, OY, TaY, TKK, TY, HY, KY ja VY.

KIT-verkoston puitteissa on järjestetty useita tapahtumia. Esimerkiksi vuoden 2004 tapahtumia olivat mm. TaY:n ja TTY:n järjestämä Kieliteknologiapäivä, Suomen kognitiivisen kielentutkimuksen yhdistys FiCLA:n ja Teknillisen Korkeakoulun järjestämä Kielen koko kyky -symposium sekä TKK:n Learning to Translate -seminaari. Turun yliopisto järjesti kaksipäiväiset PUMS-päivät, jossa esiteltiin puheteknologian tutkimusta.

Vuonna 2005 pidettiin Helsingissä kolme KIT-verkoston koordinaattorien kokousta sekä johtoryhmän kokoukset keväällä ja syksyllä.

KIT-verkosto ja sen laitokset ovat olleet myös suoraan tai epäsuoraan vaikuttavana alullepanijana monessa kieliteknologiaan liittyvässä yhteistyössä, mm. KIT-tutkijakoulun synnyssä sekä Pohjoismaisen yhteistyön tasolla. Näkyvin tapahtuma oli varmaan vuoden 2005 pohjoismainen NODALIDA-2005 -konferenssi toukokuussa Joensuussa (ks. http://phon.joensuu.fi/nodalida2005/), jonka yhteydessä myös järjestettiin Special Session on Treebanks for Spoken Language and Discourse sekä lisäksi Nordic Graduate School of Language Technologyn (NGSLT, ks. http://ngslt.org/) johtoryhmän kokous sekä opiskelijakokous sekä vielä NorFA:n/NordForskin kieliteknologiaohjelman loppuseminaari. NODALIDAan, NGSLThen ja NorFAn liittyen ilmestyi reportaaseja paikallisradiossa ja YLE:n alueradiossa sekä laajahko artikkeli kieliteknologiasta ja sen opetuksesta yleensä sanomalehti Karjalaisessa.

Muita kieliteknologiaan liittyviä kirjoituksia ilmestyi vuonna 2005 mm. Kouvolan seudun yritypalvelun uutisissa (2.2.2006). Artikkelissa kotimaisesta kieliteollisuudesta mainittiin myös Lantern-tutkijaryhmä (= Language Technology Research Network). Lantern on syyskuussa 2005 syntynyt ryhmittymä, joka niveltyy kieliteollisuuden yritysten klusteroitumishankkeeseen. Se on Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Lappeenrannan yliopiston kieliteknologiatutkijoista koostuva kymmenhenkinen ryhmä puheenjohtajanaan professori Lauri Carlson Helsingin yliopiston Käännöstieteen laitokselta. Lantern-yhteistyön ja kieliteollisuuden klusterihankkeen tärkeäksi tekijäksi mainitaan KIT-verkosto.

Toinen laaja kansainvälinen konferenssi oli FSMNLP-2005, joka järjestettiin oheistapahtumineen Helsingissä syyskuussa 2005 yhteistyössä HY:n ja CSC:n kanssa, ks. http://www.ling.helsinki.fi/events/FSMNLP2005/.

Kieliteknologian kaupallistamisen haastetta tutkimuksellisesta näkökulmasta käsiteltiin teoksen Tieteestä tuotteeksi? Yliopistotutkimus muutosten ristipaineessa (toim. Reijo Miettinen, Juha Tuunainen, Tarja Knuuttila ja Erika Mattila. Yliopistopaino Kustannus/Helsinki University Press 2006) luvussa seitsemän "Harmaalla alueella: monikielisen kieliteknologian tutkimusyksikkö tutkimuksen ja kaupallistumisen ristipaineessa", ja toinen kirjoitus puolestaan teknologian tuotteistamisen näkökulmasta "The very long way from basic linguistic research to commercially successful language business: the case of two level morphology" (Inquiries into Words, Constraints, and Contexts. Festschrift for Kimmo Koskenniemi on his 60th Birthday).

5. Lopuksi

Verkoston ensimmäisen toimintavuoden aikana saavutettiin puitteet yhteensopiville kieliteknologian opinnoille ja varsin laaja yhteensopivien kurssien valikoima. Toisen toimintavuoden tavoitteena oli verkostomaisen opetuksen aloittaminen pilottikurssien muodossa, joilla hankitaan kokemusta ja taitoa pitää toimivia verkostomaisia kursseja. Samalla luotiin opiskelijoille realistiset mahdollisuudet suorittaa kaikissa yliopistoissa kieliteknologian perusopinnot paikallisten ja verkostomaisten kurssien yhdistelmänä. Kolmannen toimintavuoden tavoitteena oli verkostomaisen opetuksen vakiinnuttaminen ja kokemusten jakaminen verkoston muiden toimijoiden kanssa siten, että KIT-verkoston laitokset yhdessä pystyisivät jatkossa luontevaan yhteistyöhön niin kurssien ja materiaalien suunnittelussa kuin kurssien toteuttamisessakin.

Toisen rahoituskauden ensimmäinen vuosi 2004 merkitsi toiminnan vakiintumista, tarjolla olevien kurssien lukumäärän kasvua entisestään ja yhteistyön mallien kehittämistä. Vuonna 2005 pyrittiin entisestään tiivistämään yhteistyötä ja varautumaan rahoituksen loppumiseen painottamalla talkoohenkeä ja vastavuoroisuutta. Pyrkimys on pitää entistä tiukemmin kiinni kieliteknologian verkoston yhteisistä tutkintovaatimuksista, joiden mukaisia kurssien tulisi olla mm. opintokokonaisuuksien helpompaa koostamista varten.

Vuonna 2005 tutkimus- ja opetusyhteistyö on jatkunut aiempina vuosina KIT-verkostossa luotujen yhteyksien pohjalta.

KIT-verkostolla on ollut merkittävä rooli tutkimushankkeiden käynnistämisessä. Verkoston laitokset katsovat, että vuonna 2000 alkanut yhteistyö ja verkostoituminen on edistänyt laitosten valmiuksia tutkimusprojektien suunnittelussa ja toteutuksessa (esimerkkinä mm. TaY:n PUMS-projekti). Lisäksi tieteellisiä artikkeleita on voitu aikaisempaa vaivattomammin kirjoittaa yhdessä muiden verkoston laitosten tutkijoiden kanssa KIT-verkoston puitteissa aktivoituneen yhteistyön kautta. Yhteinen tutkimustyö edesauttaa eri tieteenalojen välistä tiedonsiirtoa sekä mahdollistaa aiempaa paremmin vierailuluentojen ja kurssien pitämisen toisella KIT-verkoston laitoksella.

Vuonna 2004 Tampereen teknillinen yliopisto raportoi signaalinkäsittelyn tutkijoidensa työllistyvän kaupallisiin yrityksiin entistä enemmän. Myös Helsingin yliopistosta kieliteknologia pääaineena valmistuneet ovat poikkeuksetta työllistyneet kieliteknologian alalle. Kieliteknologian opinnoista on kasvava kysyntä, ja KIT-verkoston tullessa jo tunnetuksi on kiinnostus alaan herännyt myös kieliteknologian sovellusalojen reunamilta.

-- SiljaHuttunen - 14 Jun 2006, -- KimmoKoskenniemi - 26 Jun 2006

Topic revision: r30 - 2006-08-16 - AnssiYliJyra
 
This site is powered by the TWiki collaboration platform Powered by PerlCopyright © 2008-2018 by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TWiki? Send feedback