CLT255: Ensimmäinen luentokerta

Kieli ja satunnaisuus

Onko kieli olennaisesti satunnaista? Onko kielen käytössä jotakin, joka olisi satunnaista?

  • sanan pituus (montako kirjainta), virkkeen pituus (montako sanaa)
  • tiettyjen sanojen välisen tauon pituus tai tiettyjen äänteiden kesto
  • tunnistaako koehenkilö äänitetyn sanan oikein tai väärin
  • viive ennen kuin koehenkilö ymmärtää annetun lauseen
  • valitseeko kirjoittaja sanan "sekä" vai "ja" tietynlaisessa rakenteessa
  • sanooko "omenoita" vai "omenia" tai "maideni" vai "maitteni"

Satunnaisuus

Satunnaisuudelle on ominaista se, että monta kertaa toistuvan ilmiön tulosta ei voida etukäteen tarkkaan ennustaa.

Rahanheitto (kruuna 0 tai klaava 1)

  • ei arvaa sanoa kumpi tulee, kun kerran heittää
  • 10 rahanheittoa peräkkäin - voi sanoa jotakin, 10 klaavaa peräkkäin sattuu harvoin
  • todennäköisyys, että tulee 10 klaavaa on pienempi kuin että tulee 9 klaavaa siksi, että edellinen voi toteutua vain yhdellä tavalla, mutta jälkimmäinen kymmenellä eri tavalla (se ainoa kruuna voi olla ensimmäinen, toinen, jne.); vastaavasti 8 klaavaa voi toteutua 45 tavalla (miksi?)
  • varmaan useimmiten kymmenellä heitolla tulisi 3-7 klaavaa
  • mitä useamman kerran heittää, sitä lähemmäksi puolikasta kruunien ja klaavojen suhde menee
  • sarja 0 0 1 0 1 1 0 0 0 1 on kuitenkin juuri yhtä todennäköinen kuin esimerkiksi 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
  • kysymys on siitä, että on monta eri tapaa saada viisi klaavaa kymmenestä $(_5^{10})$

Satunnaisuus fysiikassa

  • monet fysikaalisen luonnon ilmiöt koostuvat suuresta määrästä pieniä toisistaan riippumattomia sattumanvaraisia valintoja, esim. rahanheitto koostuu monesta sattumanvaraisesta liikkeestä, joiden yhteisvaikutus on ennalta vaikeasti laskettavissa; samoin esim. tykin ammus ei mene aina samaan paikkaan, vaikka kuinka yritettäisiin tykin putkea pitää samassa asennossa
  • radioaktiivisen aineen atomit hajoavat todennäköisyyksien mukaisesti, noudattaen ns. puoliintumisaikaa
  • Heisenbergin epätarkkusperiaate: ilmiöitä ei voida havaita, eivätkä ne tapahdu tarkalleen (jos tietäisit tarkan ajan, et voi tietää tarkkaa paikkaa ja päinvastoin)

Satunnaisuus sosiaalitieteissä

  • Kyselytutkimuksessa saadut vastaukset ovat osin tiettyjen trendien mukaisia ja osin satunnaisia (vuositulot, koulutus ym. voivat kohtuullisesti ennustaa asenteita tms.)

Havaintojen esittäminen

  • Satunnaisuutta ilmentäviä asioita havaittaessa tulee siis samasta ilmiöstä tai asiasta monia havaintoja (esim. useat henkilöt ovat vastanneet samanlaiseen kysymykseen tai liukuhihnalta tulevista tuotteista on tehty mittauksia)
  • Vastaavasti samoista yksilöistä (ihmisistä tai liukuhihnalta tulevista tuotteista) on usen havaittu tai mitattu useita eri asioita (esim. pitääkö jäätelöstä ja pitääkö Salatuista elämistä tai paljonko tuote painaa ja kuinka leveä se on)
  • Sosiaalitieteilijät näkevät asiat yleensä ns. havaintomatriisina, jossa on havaintoyksiköitä (kuten koehenkilöitä) ja muuttujia (kuten vastauksia tiettyyn kysymykseen).
  • Havaintomatriisi on yleispätevä esitysmuoto, joka ei ota kantaa siihen, millaisesta ilmiöstä tai millaisia suureita siitä on havaittu.
  • Toki havaittavat asiat voivat olla erilaatuisia:
    • oikein/väärin,
    • adjektiivi/pronomini/substantiivi/numeraali/verbi/partikkeli,
    • kivikausi/pronssikausi/vanha aika/keskiaika/uusi aika/nykyaika,
    • seitsemäntoista kertaa,
    • 125,39 grammaa.

Tehtävä 1:

Keksi neljä "Kieli ja satunnaisuus" -otsikon alla olevien esimerkkien kaltaista kieleen liittyvää satunnaisuutta sisältävää ilmiötä ja yksi kieleen liittyvä satunnainen ilmiö, joka on mieluusti vähän toisenlainen kuin siellä olevat esimerkit.


-- KimmoKoskenniemi - 2010-09-09
Topic revision: r8 - 2011-02-09 - KimmoKoskenniemi
 
This site is powered by the TWiki collaboration platform Powered by PerlCopyright © 2008-2018 by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TWiki? Send feedback