FONEV102 Puheen tuottaminen ja havaitseminen evoluution näkökulmasta, 2007k, TY

Kurssin toteutus

Kurssi alkaa 16.2.2007 ja kestää kahdeksan viikkoa. Kunkin viikon materiaali ilmestyy perjantaisin, ja sen pohjalta laaditaan sivun mittainen essee, joka palautetaan luennoijalle (aaltonen@utu.fi) viikon kuluessa.

Tavoitteet

  • ihmisen puhekyvyn ymmärtäminen ihmisen asteittaisen biologisen evoluution tuloksena
  • yleiskäsitys evoluutioteoriasta ja sen soveltamisesta puheen ja kielen tutkimukseen

Sisältö

  • puheen evoluutio
  • puheen tuottaminen ja havaitsemisen vuorovaikutus
  • puheen akustiikka ja puhekyvyn kehittyminen varhaislapsuudessa
  • puheen ja kirjoituksen suhde
  • puheen biologinen tausta
  • puheen havaitsemisen teoriat
  • eläinten kommunikaatiomuodot
  • puheen ja kielen käsitteelliset erot

Viikko 1 (16.-23.2.)

Kirjallisuutta

Hyvän kuvan evoluutiosta ja evoluutioteoriasta saat tutustumalla esim. Ernst Mayrin kirjaan "Evoluutio" (Tieteen Huiput/WSOY). Käyttäytymisestä, aisteista ja kommunikaatiosta pääset jyvälle mm. Jussi Viitalan kirjan "Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen" (Atena) lukemalla. Puheen ja kielen alkuperää pohtii Mikko Korhonen kirjassaan "Kielen synty". Se on kiistatta alansa huippua kuten myös Paavo Ravilan klassikko "Totuus ja metodi". Näistä pääset liikkeelle päästäksesi ehkä paremmin jyvälle siitä mitä slaideillani ajan tässä yhteydessä takaa.

Viikko 2 (24.2.-2.3.)

Kirjallisuutta

Puheen evoluutiosta on viime aikoina ilmestynyt lukuisia kirjoja, esim. M. Christiansen & S. Kirby (eds.) "Language Evolution", Oxford University Press 2003, M. Tallermann (ed.) "Language Origins", Oxford University Press, 2005, S. Mithen "The Singing Neanderthals", Orion Books, 2005, Philip Lieberman "Towards an evolutionary biology of language", Harvard University Press, London, 2006. Osassa 2 käsittelen foneemijäsennyksen syntyä ja tästä antaa mielestäni parhaimman käsityksen Mikko Korhonen.

Viikko 3 (3.3.-9.3.)

  • Mitä kieli on?
  • Laadi oma näkemyksesi puheen ja kielen suhteesta (max. 1 sivu), erityisesti evoluution kannalta.

Kirjallisuutta

Paavo Ravilan "Totuus ja metodi" sekä Mikko Korhosen "Kielen synty" sopivat tähänkin kohtaan hyvin. Samoin kohdassa 2 luettelemani kokoomateokset. Erityisesti kehotan tutustumaan Michael Studdert-Kennedyn, Derek Bickertonin, Michael Corballiksen ja Philip Liebermanin artikkeleihin. Kannattaa perehtyä myös Michael Arbibin esitykseen kielen evoluutiosta ikivanhan mimeettisen kommunikaation pohjalta(esim. kirjassa Imitation in animals and artefacts, eds. K. Dautenhahn & C. L. Nehaviv). Myös kuuklaamalla sopivin hakusanoin löydät runsaasti materiaalia. Osa 3 päättyy väitteeseeni, että jos kieli on olemassa puhujan sisällä, niin se voi olla vain puheen sensomotorista toimintaa.

Viikko 4 (10.3.-16.3.)

  • Puhekyky aivojen evoluution näkökulmasta
  • Kirjoita yhteenveto aivojen keskeisimmistä piirteistä puheen tuottamisen ja havaitsemisen näkökulmasta. Pohdi samalla, miten puhe (tuottaminen ja havaitseminen) on aivoihin mielestäsi verkostoitunut.

Kirjallisuutta

Aivojen evoluutiosta löytyy ajantasaista kirjallisuutta runsaasti. Korhosen kirjassa aihetta käsitellään helposti lähestyttävällä tavalla. Tässä luvussa olen ottanut kuvia ennen muuta T. Deaconin erinomaisesta kirjasta "Symbolic species". D. Loritzin opus "How the brain evolved language" on suppeahko, mutta kielitieteellisesti aihetta lähestyvä. "Mieli ja aivot" (toim. H. Hämälainen, M. Laine, O. Aaltonen ja A Revonsuo, 2007) tarkastelee kognitiivisen neurotieteen näkökulmasta myös puhetta ja kieltä. Sen pitäisi olla helppolukuinen kokoomateos, joka sisältää myös suomenkielisen sanaston selityksineen sekä aivojen rakennetta kuvaavia karttoja. P. Liebermanin kirja "Toward an evolutionary biology of language" on myös erinomaisen lähdeteos. Kirjassaan Lieberman korostaa juuri aivojen syvempien rakenteiden merkitystä puheen ja kielen näkökulmasta. Hyviä lähdeteoksia ovat myös Robin Dunbarin "The human story" ja Steven Mithenin "The singing neanderthals".

Viikko 5 (17.3.-23.3.)

Kirjallisuutta

Äänteiden kuvauksesta löytyy suomenkielistä kirjallisuutta A. Sovijärven "Suomen kielen äännekuvastosta" A. Iivosen, K. Wiikin ja K. Suomen fonetiikan perusteita käsitteleviin oppikirjoihin. Selkeä esitys suomen äänteistä on myös F. Karlssonin kirja "Suomen kielen äänne- ja muotorakenne". Fonetiikkaa käsittelee sujuvasti myös Mikko Korhonen. Michael Studdert-Kennedy käsittelee useissa yhteyksissä puheen ominaispiirteitä juuri evoluution ja imitaation kannalta. Erityisen ajatuksia herättävinä pidän hänen artikkeleitaan "How did language go discrete?" (M. Tallerman, ed. "Language origins) ja Studdert-Kennedy & Goldstein "Launching language: the gestural origin of discrete infinity" (Christiansen & Kirby, eds. "Language evolution"). Kuuklaamalla voi tulla vastaan erilaisia artikkeleita, joten kannattaa yrittää.

Viikko 6 (24.3.-30.3.)

Kirjallisuutta

Tässäkin kohtaa on Korhonen suureksi avuksi. Hän käsittelee monin tavoin selkeämmin ja monipuolisemmin ääntöelimistön kehitystä kuin monet muut viimeaikaiset esitykset. P. Lieberman, A. Liberman (esim. "Speech: a special code") ja M. Studdert-Kennedy ovat laatineet useita helposti lähestyttäviä esityksiä. Suosittelen tutustumista mm. artikkeliin A. Liberman & D. Whalen, On the relation of speech to language (Trends in Cognitive Sciences, 4, 2000. Deacon käsittelee myös ko. aihealuetta ymmärrettävällä tavalla. Puhe-elimistön toiminnasta on myös hyviä esityksiä, esim. R. Kent "Speech Sciences". Jos ehdit, niin mielenkiintoinen artikkeli on mm. P. MacNeilage (1998), The Frame/Content theory of evolution of speech production. Brain and Behavioral Sciences, 21, 499-511.

Viikko 7 (31.3.-6.4.)

  • Puheen tarkkailumekanismit
  • Laadi lyhyt yhteenveto puheen feedback-mekanismeista ja pohdi niiden merkitystä puhekyvyn ylläpitämisessä.

Kirjallisuutta

Artikulaation ja akustiikan suhteesta löytyy monia ymmärrettävästi kirjoitettuja oppikirjoja. Esim. R. Kent "Speech Sciences". Monipuolinen esitys on J. M. Pickett (ed.) "The acoustics of speech communication". Kirja käsittelee myös puheen havaitsemista. Yksityiskohtainen ja laaja puheen akustiikkaa käsittelevä teos on K. Stevens "Acoustic phonetics". Erinomainen yhteenveto on Maassen, Kent, Peters, van Lieshout & Hulstjin (eds.) 2004. Speech motor control in normal and disordered speech. Erityisesti artkkeli Guenther & Perkell "A neural model of speech production and its application to studies of the role of auditory feedback in speech".

Viikko 8 (7.4.-13.4.)

Kirjallisuutta

Olet nyt päässyt siihen vaiheeseen, jolloin puheen tuottaminen ja havaitseminen tulisivat jollakin prosessointitasoilla yhdistää. Tätä varten tarvitset perustietoja mm. puheen havaitsemisen teorioista. Hyvä kirja tarkoitukseen on Pickett (eds. The acoustics of speech communication" ja siinä mm. Sarah Hawkinsin artikkelit (luvut 13, 14, ja 15). Luvussa 15 hän käsittelee mm. gesturaalista ja akustista teoriaa varsin yksityiskohtaisesti. Miten siis sensomotorinen yhdistäminen aivoissa voisi tapahtua automaattisesti? Tästä löytyy mm. Arbibilta (ks. viikko 3) hyvä katsaus. Kuuklaamalla löytyy peilineuroneista ja puheesta lisää. Ks. esim. Robin Allott.

Kysymyksiä ja vastauksia

 

-- TeroAalto - 25 Jan 2007

Topic attachments
I Attachment Action Size Date Who Comment
PDFpdf FONEV102-2007k-01.pdf manage 393.4 K 2007-02-15 - 08:25 UnknownUser  
PDFpdf FONEV102-2007k-02.pdf manage 1056.2 K 2007-02-23 - 10:34 TeroAalto  
PDFpdf FONEV102-2007k-03.pdf manage 358.0 K 2007-03-01 - 08:16 TeroAalto  
PDFpdf FONEV102-2007k-04.pdf manage 3511.5 K 2007-03-12 - 07:51 TeroAalto  
PDFpdf FONEV102-2007k-05.pdf manage 1861.1 K 2007-03-12 - 07:51 TeroAalto  
PDFpdf FONEV102-2007k-06.pdf manage 3304.1 K 2007-03-12 - 07:51 TeroAalto  
PDFpdf FONEV102-2007k-07.pdf manage 2093.4 K 2007-03-12 - 07:52 TeroAalto  
PDFpdf FONEV102-2007k-08.pdf manage 4029.3 K 2007-03-12 - 07:52 TeroAalto  
Topic revision: r26 - 2007-03-12 - OlliAaltonen
 
This site is powered by the TWiki collaboration platform Powered by PerlCopyright © 2008-2018 by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TWiki? Send feedback